Mitä asialle tehdään?
Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään. IPCC on arvioinut, että päästöjä tulee leikata maailmanlaajuisesti 60 prosentilla. Kaikilla mailla on osansa ilmastonmuutoksen aiheuttamisessa, ja kaikki maat myös kantavat sen seuraukset. Päästöjen leikkausvaatimukset kohdistuvat tällä hetkellä ennen muuta teollisuusmaihin, koska ne tuottavat päästöjä eniten ja niillä myös parhaat resurssit päästöjen vähentämiseen.
Kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen vaatii taloudellisia panoksia ja muutoksia elintapoihin. Myös energian tuotannon ja käytön on muututtava. Vaikka maailmanlaajuisiin toimiin on jo ryhdytty, lämpötilan kohoaminen tulee jatkumaan vielä jonkin aikaa. Ilmastonmuutoksen vakavimpien seurausten ehkäiseminen on kuitenkin vielä mahdollista.
Kansainväliset sopimukset
1980-luvulla lisääntyneet todisteet ilmastonmuutoksesta saivat aikaan tarpeen tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Vuonna 1994 allekirjoitettiin YK:n ilmastosopimus, jonka 189 maata on virallisesti hyväksynyt. Näiden maiden hallitukset seuraavat ja raportoivat kao svihuonekaasupäästöistään, kehittävät ilmastonmuutosstrategioita ja auttavat köyhempiä maita ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Seuraava kansainvälinen askel otettiin vuonna 1997, kun hallitukset allekirjoittivat Kioton pöytäkirjan. Se velvoittaa teollisuusmaat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ja saavuttamaan tiettyjä tavoitteita vuosina 2008-2012. Vain Yhdysvallat ja Australia ovat päättäneet olla allekirjoittamatta Kioton pöytäkirjaa. Sopimus velvoittaa useimmat maat 5-8 prosentin päästövähennyksiin vuoden 1990 tasosta. EU-maiden velvoite on 8 prosentin vähennys. Lisäksi EU on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä.
Tulevaisuuden ilmastopolitiikkaa koskeva keskustelu on alkamassa. On mahdollista, että vuoteen 2050 mennessä teollisuusmaat joutuvat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 60 prosentilla vuoden 1990 tasosta. On myös tärkeää, että taloudellisesti vakaimmat teollisuusmaat osallistuvat tuleviin ilmastosopimuksiin, sillä niiden päästömäärät ovat jatkuvassa nousussa.
Suomen toiminta
Suomen hiilidioksidipäästöt henkeä kohden olivat vuonna 2004 lähes 16 tonnia, kun maailman keskiarvo oli alle neljä tonnia. Suomen kaltaisessa teollisessa yhteiskunnassa päästöjä syntyy erityisesti energiantuotannosta ja liikenteestä. Energiantuotannon osuus kaikista päästöistä on noin 2/3 ja liikenteen noin viidennes. Maatalous tuottaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 10 prosenttia.
Suomi on laatinut kansallisen ilmastostrategian, jossa se pyrkii saavuttamaan sille EU:n sisällä määrätyt päästövähennysvelvoitteet. Tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseen ovat energiankulutuksen vähentäminen sekä vähäpäästöisten ja uusiutuvie energialähteiden käyttö.